Yksi konserttinumero on korkattu!

Kääk, joko se meni? Folklandia 2012 hurahti ohi niin nopeasti, että koko reissu tuntuu hiukan epätodelliselta. No, hienoinen huojunnan tunne muistuttaa siitä että jollain epävakaalla alustalla sitä on oltu ja korvissa soi, joten kyllä, tämän on täytynyt tapahtua ihan oikeastikin.

Nyt on sitten osa Jako yhteen-konserttiakin korkattu ja julkistettu kaikelle kansalle. Ja hyvin meni! Energialataus tuntui ainakin meidän soittajien kesken ja välittyi toivottavasti myös katsomoon. Itseä oikein sykähdytti polskan loppunousu ja yli 40 tanssijan ja laulajan kolme taputusta ennen viimeistä värssyä samalla kun bändi päästeli kaiken mitä irti lähtee - ah, tätä lisää! Lounasta ei tarvittu, tuolla eli. Siltamenuetti ja Veto esitettiin tosin hiukan vähemmällä väellä kuin toukokuun konsertissa, mutta enempää meitä ei olisi lavalle mahtunutkaan. Miltähän sama tuntuu ja näyttää KOKO porukalla ja Sigyn-salin valoissa?

Neljän soittajan kesken kävimme heti Kiikurien rykäyksen jälkeen keinumassa oikein kunnolla toisella keikalla, ja sen jälkeen oli ohjelmassa Kiikurien "kasvoton" promotempaus. Teimme ehkäpä Folklandian historian ensimmäisen ei-ohjelmaan kuuluvan flash mob-henkisen tempauksen (vai menisikö tämä kuitenkin performanssitaiteen puolelle, hmm...). Siispä kun viitisenkymmentä valkoisilla, numerolla 55 koristetuilla naamareilla varustettua hlöä vaelsi äänettä pitkin laivaa lauantaipäivänä, kerääntyi yhteen portaikkoon pitkäksi jonoksi ja vaelsi sitten kohti omia hyttejä - se oli Turun Kiikurit! Naamarin suojista oli hauska tarkkailla vastaantulijoiden ilmeitä. Heh. Tätäkin lisää. Mutta milloin ja missä, se on vielä arvoitus...

Paluu treeniarkeen on tosin aika äkillinen - jo tiistaina jatkamme treenejä kuoron kanssa ja pääsemme sitten upouusien, tammikuun puolella sävellettyjen ja sanoitettujen laulujen kimppuun. Aloitamme räväkällä karjalaisella rallilla ja letkeällä sottiisilla. Kiva päästä kuulemaan miten ne toimivat laulajien suussa.

Hrrr, hyvä reissuhyrinä on päällä vielä näin seuraavanakin päivänä. Kyllä kannatti.

Marjaana (pelimannit/kuoro)

6.1.2012 Elenan loppiaistreenit

Olipa taas. Yhteistreenit nimittäin. Ja vielä Elenan tiukassa otteessa. Kirjaimellisesti Elena hyppyytti koko porukkaa, joka oli paikalle saapunut. Miesnäkökulmasta tilanne näytti hyvältä, kun useampi kymmentä naista tanssii edessä. Vaikkakin katse oli enemmän kiinni nuoteissa kuin tanssijoissa.
Näinkin pitkät treenit menevät sujuvasti, kun on kerran ohjaaja, joka tietää mitä haluaa. Vaikka ei vielä välttämättä tiedä kaikkea mitä haluaa, mutta ainakin tietää mitä haluaa näiltä treeneiltä. Ja kun ohjauksen alla on puolen sataa ihmislasta, niin tiukkaa otetta tarvitaan. Sen verran mitä soittelujen lomassa on ehtinyt tanssijoita katsomaan, näkemäni lupaa hyvää tulevaa juhlakonserttia varten. Asiantuntijan palkkaaminen oli hyvä ajatus ja paranee yhä.

Puvustus tarkistettiin ennen Folklandian esitystä - koreografin ja puvustusvastaavan syynissä miestanssijoita. Läpi menivät.

Näin pelimannismiehenä tulee enemmän veivattua tämän musiikkipuolen kanssa. 9 pelimannin sovittaminen on työ sekä musiikillisesti, vaikkei ehkä fyysisesti. On sen verran joviaalia ja hyvähenkistä porukkaa. Sen lisäksi vielä musiikki pitää myös sovittaa koreografioihin. Musiikki on paitsi menevää ja mukiinmenevää, myös uudella tavalla haastavaa. Ainakin itselleni. Ja sen verran, kun on näitä uusia soittajatovereita tullut tutuksi, niin mukana on myös soittajia, joiden taustalta ei suuremmin löydy kansanmusiikkia.Tämähän tuo lisämakua sekä heille, että meille ja sitä kautta koko tuotannolle.

Ilme kertokoon kaiken.

Kaiken kaikkiaan, loppujen lopuksi ja hellien sormenpäiden jälkeen jäi koko treeniurakasta hyvä maku ja mieli. Vaikka loppiainen olikin, oli tämä taas yksi askel lisää matkalla kohti juhlakonserttia ja vaikka sinne on usempi askel matkaa, niin tämäkin askel lupaa hyvää ja tuo lisäpontta seuraaviinkin.

--- (pelimannit)


Kuvat: Jouko Aaltonen

Yhteistsemppi ennen viimeistä läpimenoa Folklandia-setin läpimenoa. Soittajien joukossa myös blogitekstin anonyymi laatija.