Aloitimme treenit reippaina, toiset vähemmän reippaina, jo klo 9. Omat unihiekat oli ravistelteltava alkulämmittelyn aikana, sillä olihan Elena jo lähtenyt ennen kukonlaulua Oulusta meitä ohjaamaan.
Ensimmäisenä ryhdyimme viilaamaan Lähtövirttä. Tosin ensimmäisten minuuttien jälkeen jo selvisi, että vielä ei ollut viilaamisen aika, vaan edelleen oli kerrattava askelkuvioita ja sitä, mitä seuraavaksi tulikaan. Siis "voimia Elena"! Moni oli poissa, sillä eletäänhän suurinta flunssakautta, joten tanssin tuiskeelle oman haasteensa antoivat ns. haamutanssijat.
Sitten Sot-tease. Hymynaamat olivat hyvässä muistissa, joten siinä päästiinkin etenemään seuraaviin haasteisiin. Tanssijoiden välistä virtasi kuoron muodostama joki, jonka molemmin puolin "riitelevät" Eloveenat ja aika paljonkin fiinimmmät neitokaiset (huom. kumpaankohan minä mahdoin kuulua) yrittivät puida nyrkkiä toisillensa. Suurinta haastetta meille edelleenkin aiheutti oikean tunnelman luominen. Riiteleminen hyvän porukan kesken tuntuu vaikealta, mutta treenit jatkuvat.
Uutena tanssina tällä kertaa aloitimme Polkan harjoittelun. Oli kiva päästä uuden tanssin kimppuun. Olimme isojen kesken jo odotelleetkin tätä. Kellotaulupolkat alkoivat sujua ja niimpä yhdistelimme niitä ikien ja kuoron omiin askeliin.
Dramatiikkaakaan ei harjoituksista puuttunut, kun oli vuorossa Tulva ja Manaus. Hurjan kuoron keskellä paniikinomaiseen tunnelmaan pääsi pakostakin, kun ympärillä manaus voimistui ja oma säntäilytila pieneni. Huh, huh. No, onneksi siitä selvittiin ja sopu löytyi.
Päivän selvästi kovin treenihetki koitti lopuksi. Huivitanssin hikinen hiominen alkoi ja sitä todella ilman armoa veivattiin ja veivattiin. Loppujen lopuksi se ei kuitenkaan haitannut, sillä siihen kuuluvat kolme tanssia ovat niin ihanat, että niitä kyllä mielellään tanssii. Ensin tutustut huiviin, sitten tanssitat huivia ja lopuksi annat huivin lentää...
Näissä tunnelmissa,
Ensimmäisenä ryhdyimme viilaamaan Lähtövirttä. Tosin ensimmäisten minuuttien jälkeen jo selvisi, että vielä ei ollut viilaamisen aika, vaan edelleen oli kerrattava askelkuvioita ja sitä, mitä seuraavaksi tulikaan. Siis "voimia Elena"! Moni oli poissa, sillä eletäänhän suurinta flunssakautta, joten tanssin tuiskeelle oman haasteensa antoivat ns. haamutanssijat.
Sitten Sot-tease. Hymynaamat olivat hyvässä muistissa, joten siinä päästiinkin etenemään seuraaviin haasteisiin. Tanssijoiden välistä virtasi kuoron muodostama joki, jonka molemmin puolin "riitelevät" Eloveenat ja aika paljonkin fiinimmmät neitokaiset (huom. kumpaankohan minä mahdoin kuulua) yrittivät puida nyrkkiä toisillensa. Suurinta haastetta meille edelleenkin aiheutti oikean tunnelman luominen. Riiteleminen hyvän porukan kesken tuntuu vaikealta, mutta treenit jatkuvat.
Uutena tanssina tällä kertaa aloitimme Polkan harjoittelun. Oli kiva päästä uuden tanssin kimppuun. Olimme isojen kesken jo odotelleetkin tätä. Kellotaulupolkat alkoivat sujua ja niimpä yhdistelimme niitä ikien ja kuoron omiin askeliin.
Dramatiikkaakaan ei harjoituksista puuttunut, kun oli vuorossa Tulva ja Manaus. Hurjan kuoron keskellä paniikinomaiseen tunnelmaan pääsi pakostakin, kun ympärillä manaus voimistui ja oma säntäilytila pieneni. Huh, huh. No, onneksi siitä selvittiin ja sopu löytyi.
Päivän selvästi kovin treenihetki koitti lopuksi. Huivitanssin hikinen hiominen alkoi ja sitä todella ilman armoa veivattiin ja veivattiin. Loppujen lopuksi se ei kuitenkaan haitannut, sillä siihen kuuluvat kolme tanssia ovat niin ihanat, että niitä kyllä mielellään tanssii. Ensin tutustut huiviin, sitten tanssitat huivia ja lopuksi annat huivin lentää...
Näissä tunnelmissa,
Nora (Isot)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti